Yksinäisyys tuntuu kehossa – näin sitä voidaan helpottaa psykofyysisella fysioterapialla

Emilia Rissanen, Fysioterapeutti (AMK), työhyvinvointivastaava

Liian moni ikääntyvistä kokee yksinäisyyttä jossain vaiheessa. Tämä korostuu etenkin elämän käännekohdissa, eli esimerkiksi silloin, kun pitkäaikainen puoliso menehtyy tai aikuiset lapset eivät ehdi vierailla niin usein kuin aiemmin.

SPR:n vuoden 2026 yksinäisyysbarometrin mukaan yli 65-vuotiaista lähes puolet kokee yksinäisyyttä vuosittain. Tässä joukossa korostuu yli 85-vuotiaat, joista yksinäisyyttä kokee vuosittain 60 prosenttia.

Yksinäisyys näkyy ja tuntuu myös kehossa. Se voi ilmetä esimerkiksi kipuna, jännityksenä, hengityksen pinnallistumisena tai haluttomuutena liikkua. Usein näitä oireita lähdetään hoitamaan perinteisen fysioterapian keinoin, eli keskittymällä lihasvoimaan ja liikkuvuuteen. Tämä on tärkeää, mutta ei aina riittävää. Joskus keho kaipaa liikkeen lisäksi mielenterveyden vahvistamista, ja tätä pystytään toteuttamaan psykofyysisella fysioterapialla.

Mitä on psykofyysinen fysioterapia?

Psykofyysinen fysioterapia perustuu ajatukseen, että keho ja mieli toimivat erottamattomasti yhdessä. Se ei ole pelkkää liikkeen ohjaamista, vaan tapa kohdata ihminen kokonaisuutena. Harjoitteet voivat olla hyvin yksinkertaisia, mutta niiden merkitys syntyy siitä, miten ja millaisessa vuorovaikutuksessa ne tehdään.

-Psykofyysisessä fysioterapiassa ei keskitytä pelkästään siihen, mitä keho tekee, vaan myös siihen, miltä liike tuntuu. Monelle ikääntyvälle tämä on uusi ja tärkeä näkökulma. Kenenkään meistä ei pitäisi suorittaa omaa kehoa. Sen sijaan sitä täytyy kuunnella yhdessä oman mielen kanssa, kertoo geriatrisen fysioterapian asiantuntija Emilia Rissanen.

Ikääntyessä elämä tuo mukanaan muutoksia, jotka vaikuttavat sekä mieleen että kehoon. Läheisten menetykset, vähentyneet sosiaaliset tilanteet ja toimintakyvyn muutokset voivat lisätä yksinäisyyttä, mutta myös muita mielenterveyden haasteita. Samalla keho reagoi näihin kokemuksiin usein huomaamatta.

-Kotikäyntien aikana vastaan tulee usein tilanteita, joissa fyysinen oire ei selity pelkästään kehon rakenteilla. Taustalla voi olla pitkäaikaisia mielenterveyden haasteita tai turvattomuuden tunnetta. Asiakkaan elämänhistoria on merkityksellistä selvittää terapian alkuvaiheessa. Kun nämä otetaan huomioon, kuntoutus alkaa edetä eri tavalla. Kaikki eivät sano ääneen olevansa yksinäisiä. Sen sijaan keho kertoo. Se voi näkyä esimerkiksi siten, että liikkuminen muuttuu varovaiseksi, hengitys jää pinnalliseksi tai keho tuntuu jatkuvasti jännittyneeltä, Emilia jatkaa.

Varaa fysioterapeutin tai hoitajan maksuton arviointikäynti kotiisi.

Kun keho kertoo enemmän kuin sanat

Moni ikääntyvä kuvaa, että liikkeelle lähteminen tuntuu vaikealta ilman selkeää syytä. Taustalla voi olla pelkoa, epävarmuutta tai tunne siitä, ettei liikkuminen ole enää turvallista. Kun keho ei tunnu omalta, on siihen vaikea luottaa.

Psykofyysisessä fysioterapiassa näitä viestejä ei ohiteta, vaan niitä pysähdytään kuuntelemaan. Ihmisen kokemukset ovat terapian keskiössä. Jo pelkkä kokemus siitä, että joku huomaa ja ymmärtää, voi olla merkittävä askel eteenpäin.

-Usein pienetkin muutokset, kuten hengityksen rauhoittuminen tai jännityksen väheneminen, voivat vaikuttaa yllättävän paljon arkeen. Asiakas saattaa huomata, että liikkuminen tuntuu taas turvallisemmalta. Psykofyysinen fysioterapia etenee rauhallisesti ja yksilöllisesti. Tavoitteena ei ole tehdä mahdollisimman paljon, vaan löytää keinoja, jotka tuntuvat asiakkaasta turvallisilta ja merkityksellisiltä, Emilia sanoo.

-Psykofyysinen fysioterapia on usein toimivaa myös siinä tilanteessa, jos oma motivaatio liikkumiseen on heikentynyt. Kun liikkeeseen yhdistetään kokemus kuulluksi tulemisesta ja kohtaamisesta, kynnys aloittaa madaltuu usein merkittävästi. Kun keho rauhoittuu, myös mieli rauhoittuu – ja toisinpäin, hän jatkaa.

Fysioterapiaa ikääntyvän kotiin

Monelle ikääntyvälle kotoa lähteminen voi tuntua raskaalta tai epävarmalta. Pahimmillaan kuntoutuksen aloittaminen viivästyy, vaikka tarve olisi selkeä. Kun fysioterapia tuodaan kotiin, tilanne muuttuu.

-Tutussa ympäristössä keho on usein valmiiksi rennompi. Arjen tilanteita voidaan tarkastella suoraan siellä, missä ne tapahtuvat. Tämä tekee harjoittelusta konkreettisempaa ja asiakas saa parhaiten keinoja arjessa toimimiseen, Emilia toteaa.

Motivaation puute, pelot tai yksinäisyys eivät ole vain tunteita, jotka pitäisi “poistaa”. Ne ovat kokemuksia, joka jättävät jäljen myös kehoon. Kun tätä yhteyttä ymmärretään, voidaan löytää keinoja, jotka tukevat hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

-Kotikäyntien ja terapioiden sisällöt ovat aina yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä. Voimavaralähtöisyys on keskeinen osa terapiaa. Harjoitteet sisältävät esimerkiksi kehotietoisuus- ja hengitysharjoituksia sekä liikeharjoituksia. Tavoitteena on oppia tunnistamaan ja säätelemään omaa kehoa ja tunteita, Emilia kertoo.

-Harjoitteet voivat auttaa esimerkiksi stressin, ahdistuneisuuden ja kivun lievityksessä. Psykofyysiseen fysioterapiaan kannattaa varata aika, mikäli tarvitset apua esimerkiksi vireystilan tai stressin säätelyyn, kivun hallintaan tai arjessa selviytymiseen ja voimavarojen käyttöön, Emilia toteaa. 

Varaa maksuton arviointikäynti kotiisi.

Yksinäisyysbarometrin lähde: https://yle.fi/a/74-20209783?utm