Turvallinen koti ikääntyvälle – pienillä muutoksilla ehkäistään kaatumisia ja tuetaan itsenäistä arkea

Irene Rahkola, FysioSenior lähiesihenkilö ja YAMK-fysioterapeutti

Oma koti on monelle ikääntyvälle kaikista tärkein paikka. Tutut huoneet ja tavarat tuovat turvallisuutta erityisesti silloin, kun toimintakyky heikkenee tai muisti alkaa oireilla.

Fysioterapeutin silmin kotia katsotaan hieman eri tavoin. Huomio kiinnittyy esimerkiksi siihen, mistä tuolista on helppo nousta, pääseekö sängystä turvallisesti ylös, mahtuuko rollaattorilla kulkemaan ja onko yöaikaan riittävästi valoa. 

Eräässä tapaturmien ehkäisyä käsittelevässä tutkimuksessa todettiin, että vuosina 2022–2024 Suomessa 65 vuotta täyttäneille kertyi vuosittain noin 43 900 sairaalahoitojaksoa tahattomien tapaturmien vuoksi. Ikääntyvien tapaturmat tapahtuvat muita ikäryhmiä useammin kotona tai kodin pihapiirissä, minkä vuoksi kodin turvallisuuteen on tärkeää kiinnittää huomiota.

Kaatuminen kotona ei ole vain huonoa tuuria

Kaatumiset ovat Suomessa yleisin tapaturmatyyppi, mutta niiden taustalla ei kuitenkaan yleensä ole vain yhtä syytä. Mukana voivat olla esimerkiksi heikentynyt lihasvoima ja tasapaino, näön muutokset, lääkitys, apuvälineen käyttö tai kodin ympäristö.

-Kun menemme asiakkaan kotiin, emme katso kotia vain sen perusteella, miltä se näyttää. Mietimme, miten ihminen siellä liikkuu. Tarkastelemme, millä tavalla hän nousee istumaan, mistä hän ottaa tukea, miten hän pääsee vessaan ja mitä tapahtuu, jos tasapaino horjahtaa, kertoo FysioSeniorin lähiesihenkilö, YAMK-fysioterapeutti Irene Rahkola.

-Turvallinen koti ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kodista pitäisi tehdä steriili tai sairaalamainen. Päinvastoin. Tavoitteena on, että ihminen pystyy toimimaan omassa kodissaan mahdollisimman itsenäisesti ja turvallisesti, Irene jatkaa.

Matot voivat olla ikääntyvän kaatumisriski

Kaunis matto voi tuntua kodin pieneltä yksityiskohdalta, mutta ikääntyvän näkökulmasta maton reuna voi olla merkittävä kompastumisriski. Erityisesti kevyet ja helposti rullaantuvat matot kannattaa tarkistaa. Myös maton ja lattian väliin muodostuva liike voi aiheuttaa horjahtamisen.

-Jos matosta ei haluta luopua, kannattaa ainakin varmistaa, että se pysyy kunnolla paikallaan eikä sen reuna nouse kulmasta. Fysioterapeutin silmin katsottuna maton paikkaa voi myös miettiä sen mukaan, missä ikääntyvä oikeasti liikkuu. Mattojen ohella kannattaa kiinnittää huomiota myös esimerkiksi sähköjohtoihin ja irtotavaroihin, jotka voivat olla esteinä kulkureiteillä, Irene sanoo.

Tukevat kalusteet ehkäisevät kaatumisia

Tuolilta ylös nouseminen on yksi arjen toiminnoista, joissa tarvitaan sekä jalkojen voimaa että tasapainoa. Liian matalasta ja pehmeästä nojatuolista voi olla vaikea päästä ylös. Jos tuolista noustessa täytyy ottaa vauhtia tai vetää itseään käsillä, liike voi muuttua epävarmaksi. Toisaalta kalusteen ei pitäisi olla niin korkea, etteivät jalat ylety kunnolla lattialle.

-Katson usein ensimmäisenä sitä, miten asiakas nousee tuolilta. Jos liike näyttää raskaalta, mietimme yhdessä, voisiko tuolin korkeudella tai käsinojilla helpottaa nousemista. Pieni muutos voi tehdä arjesta paljon turvallisempaa, Irene kertoo.

Myös muiden kalusteiden tulee olla tukevia. Jos ikääntyvä käyttää tuolia nousutukena, sen täytyy pysyä paikallaan. Kiikkerä pöytä tai kevyt tuoli ei ole turvallinen tuki.

Turvallisella sängyn korkeudella turvallinen päivän aloitus

Sänky on yksi kodin kalusteista, jota käytetään päivittäin. Liian matalasta sängystä ylös nouseminen vaatii enemmän voimaa jaloilta. Liian korkea sänky taas voi vaikeuttaa turvallista istuutumista ja lisätä epävarmuutta.

-Turvallisen sängyn kohdalla mietimme aina asiakkaan omaa toimintakykyä. Tärkeää ei ole jokin yksi oikea senttimetrimäärä, vaan se, että henkilö pääsee istumaan sängyn reunalle hallitusti ja siitä turvallisesti seisomaan, Irene jatkaa.

Sängyn ympärillä liikutaan myös yöaikaan, ja moni kaatumisista tapahtuukin juuri silloin, kun valaistus on heikko. Ikääntyessä näkö muuttuu ja hämärään sopeutuminen vaikeutuu. Samalla mahdollinen muistisairaus voi vaikuttaa ympäristön hahmottamiseen. Tästä syystä pelkkä yksi kattovalo ei välttämättä riitä.

Yövalaistusta tarvitaan etenkin asunnon sellaisissa kohdissa, joita käytetään yöaikaan. Tyypillisesti näitä ovat esimerkiksi makuuhuoneen, kylpyhuoneen ja keittiön välit.

Kulkureittien pitää toimia myös rollaattorin kanssa

Erityisesti rollaattoria käyttävän kannattaa kokeilla kodin reittejä oikean apuvälineen kanssa. Se, mikä näyttää paperilla riittävän väljältä, ei välttämättä sitä käytännössä ole. 

Sohvan ja pöydän välistä pitää päästä kulkemaan. Eteisessä täytyy olla tilaa kääntyä. Ovien pitää aueta riittävästi ja tavaroita ei kannata säilyttää kulkuväylillä.

Muistisairaan kodissa tuttuus on turvallisuutta

Muistisairaan turvallinen koti ei ole vain koti, jossa ei ole kompastumisvaaraa. Sen pitää olla myös helposti hahmotettava ja mahdollisimman tuttu.

Muistiliiton mukaan tuttu ympäristö, selkeä tilan hahmottaminen ja esteettömyys tukevat muistisairaan arkea. Siksi kaikkea tuttua ei kannata poistaa vain turvallisuuden nimissä. Oma nojatuoli, tutut valokuvat, tutut esineet ja tutuksi muodostuneet kulkureitit voivat olla tärkeä osa turvallisuuden tunnetta.

-Muistisairaan kodista ei saa tehdä kodittoman tuntuista. Jos turvallisuuden nimissä viedään pois kaikki tutut tavarat ja huonekalut, lopputulos voi olla päinvastainen kuin toivottiin. Tämän sijaan mietimme, miten saamme ympäristöstä turvallisen säilyttämällä kodin tuttuuden, Irene tiivistää.

Turvallinen koti ei korvaa toimintakyvyn harjoittamista

Kodin turvallisuuden parantaminen on tärkeä osa kaatumisten ja tapaturmien ehkäisyä, mutta se on vain yksi osa kokonaisuutta. Lihasvoimalla ja tasapainolla on suuri merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. 

Säännöllinen voima- ja tasapainoharjoittelu on erittäin tehokas keino ehkäistä kaatumisia. Hyvä lihasvoima auttaa esimerkiksi tuolilta ylös nousemisessa. Tasapaino puolestaan ehkäisee horjahtamisia.

Siksi fysioterapeutin silmin turvallisin koti ei ole välttämättä se, jossa kaikki mahdolliset riskit on poistettu. Turvallinen koti on koti, jossa ihminen pystyy liikkumaan, harjoittelemaan, tekemään ja elämään mahdollisimman itsenäisesti – ja ympäristö tukee siinä onnistumista.

-Me FysioSeniorilla tuomme fysioterapian suoraan ikääntyvän kotiin tai hoivakotiin. Ensin maksuttoman arviointikäynnin aikana fysioterapeuttimme suunnittelee yksilöllisen harjoitusohjelman, jota aletaan yhdessä viemään eteenpäin. Kaikki liikkeet on suunniteltu ikääntyvän tai muistisairaan oman toimintakyvyn ja ympäristön mukaan, Irene kertoo.

Lue lisää maksuttomasta arviointikäynnistä ja varaa nyt.

Ota meihin yhteyttä

Kerro meille ohesta löytyvällä yhteydenottolomakkeella tilanteestasi, niin otamme sinuun yhteyttä ja keskustellaan, millaisesta avusta voisi olla hyötyä sinun tai ikääntyvän läheisesi kotiin. Teemme myös maksuttomia arviokäyntejä.